sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Leviääkö McDonald’s-ilmiö tieteeseenkin?

Kuvan lähde:
http://phillips.blogs.com/goc/2008/01/index.html



Kiistämättä internet pienentää maapalloa tieteessäkin. Esimerkiksi historian alalla internetistä löytyy nykyään paljon artikkeleita, tutkimuksia opinnäytteitä, alkuperäislähteitä sekä keskusteluita. Kotona tietokoneen edessä istuen eteen avautuu maailma, josta ei osattu edes haaveilla muutamia vuosikymmeniä sitten. Kaikilla maailman ihmisillä ei tietenkään ole mahdollisuutta päästä kotisohvaltaan internetin ihmeelliseen maailmaan, mutta niille joille se on mahdollista, internet hyödyttää varmasti tiedettäkin. Internetin luomista mahdollisuuksista ei ole vielä käytetty kuin murto-osa, mutta jo nyt herää kysymyksiä siitä, kuka päättää mitä tietoa internetistä löytyy, ja millaista tiedettä internet edistää. Onko internet sittenkään demokraattinen tietokanava, vai vain suurten ja rikkaiden väline levittää haluamaansa tietoa?


Tieto ei siirry internetiin itsestään, joten vallalla ja rahalla on merkitystä. Varakkailla yliopistoilla, tiedeyhteisöillä tai valtioilla on enemmän resursseja siirtää tietoa internetiin. Näin ollen raha mahdollistaa parempaa näkyvyyttä. Globalisaation yhteydessä puhutaan paljon Yhdysvaltalaisen kulttuurin ja ajatusmaailman sekä englannin kielen leviämisestä, ja pienten kulttuurien kuihtumisesta. Internet tarjoaa yhden kanavan lisää levittää McDonald’s-ilmiötä.


Pitäisi kuitenkin muistaa, ettei mikään perinteisessä muodossakaan oleva historiatieto ole välttynyt raha- tai valtapolitiikalta. Jälkipolville on historiasta säilynyt hyvin valikoitua aineistoa. Keskiajalla paperille asti pääsi vain pienen pieni ja subjektiivinen osa kaikesta tiedosta. Nykyään tietoa tallennetaan äärettömät määrät, mutta suurin osa siitä hävitetään, ja jollakin on valta päättää mikä tieto häviää ja mikä jää jälkipolville. Jos kaikki vuosisatojen aikana tuotettu historiatieto on valikoitua ja kaikkea muuta kuin demokraattista, internet ei varmasti ratkaise ongelmaa kertaheitolla. Elämän kylmiin tosiasioihin tahtoo ajasta riippumatta kuulua se, että rikkaimmat ja vahvimmat saavat aina äänensä paremmin kuuluviin kuin köyhät ja heikot.

4 kommenttia:

  1. Totta, virallisilla kanavilla tietyt äänet kuuluvat muita vahvemmin, mutta netissä on myös lukemattomia foorumeja ja blogeja, jossa on ääntä jos jonkinlaista.

    Kiinnostava ja hyvin muotoiltu kirjoitus.

    VastaaPoista
  2. Hyviä pointteja. Varsinkin tuo huomio siitä, kuinka yhdysvaltalainen koko internet on nykyään toimintaympäristöltään.

    Tämä uutinen tarttui myös katseeseeni tässä äskettäin: kiinalaisia surffaajia on enemmän kuin yhdysvaltojen kansalaisia yhteensä! Kenties internetin riski onkin siis enemmänkin valtakulttuurien dominointi, kuin juuri englannin valtaote. Kiinan nettisensuuri voi myös osaltaan ihan konkreettisesti estää marginaalien vaikutusmahdollisuudet. Lähde: http://www.digitoday.fi/mobiili/2009/07/17/kiinalaisia-on-netissa-enemman-kuin-usassa-asukkaita/200916546/66

    Muuten internet tarjoaa ennenkokemattomat julkaisuresurssit verrattuna menneeseen. Ihan jo jos aletaan vertaamaan vaakakupissa pienen julkaisun painokustannuksia ja logistiikkaa siihen, että esimerkiksi tietokoneen ja internet-yhteyden kautta jokainen voi vaikkapa juuri ilmaisessa blogissaan saavuttaa teoreettisesti koko internetin käyttäjäkunnan.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen aihe. On totta, että varsinkin tieteellisen maailman internetissä isot ja varakkaat jyräävät. Toisaalta taas, kuten Ringa ja Tatu totesivat, myös pienillä on internetissä melko rajattomat mahdollisuudet - tosin se vaatii paljon enemmän työtä, kuin suurilla julkaisijoilla.

    Blogilastusi (yritän ottaa tätä termiä nyt käyttöön, heh) oli minusta oikein hyvä kokonaisuus. Erityisesti plussaa osuvasta otsikosta ja kuvasta.

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus ja keskustelunavaaja. Internet kyllä antaa ihan erilaiset mahdollisuudet kaikille saada äänensä kuuluviin. Jos kuvittelisi, että tekisi joskus satojen vuosien päästä historiallista tutkimusta meidän ajastamme tai esimerkiksi tämän ajan ihmisten arjesta, olisi erilaista materiaalia varmastikin runsaasti tarjolla, ja mikä tärkeintä otteita erilaisilta ihmisiltä. Hauska ajatus verrattuna nykyiseen historiantutkimukseen, jossa yritetään pienistä langanpäistä saada kokonaiskuvaa muodostettua.

    VastaaPoista