Internetin informaatiotulva ja tekstien määrä sekä laadun vaihtelu saattaa aiheuttaa kirjoittajalle ahdistuksen siitä, millainen teksti on hyvä ja millainen teksti saa lukijoita. Siksipä kokosin kaikille innokkaille kirjoittajille ohjeita siitä, miten luoda hyvä teksti.
1. Sekava ja päämäärätön kysymyksenasettelu on kaiken alku ja juuri. Ala reippaasti kirjoittaa, vaikka et ihan varsinaisesti tietäisi mistä kirjoitat – kyllä se siitä selkenee, tai jos ei selkene niin ei se mitään! Lukijan kannalta on mukavaa, jos kirjoitat tekstiäsi ajatuksenvirran muodossa ja tuot itsereflektion ja pohtimisen lukijankin näkyville, esimerkiksi näin: ”Enpä tiedä mistä sitä aloittaisi… hohhoijaa, vaikeaa tämä kirjoittaminen. Jospa vaan aloitan näin pohtimalla ääneen. Mikäs se holokausti olikaan ja miksi ne sitä vielä vatvoo siellä Ranskassa...” Älä turhaan myöskään mieti, miksi valitsemasi aihe on kirjoittamisen ja julkaisemisen arvoinen – tottakai se on, tämä on internet!
2. Aineiston esittely ja käyttö on täysin turhaa. Jos sinulla on aineistoa – mahtavaa, mutta älä silti esittele sitä, sillä muuten lukijat voisivat tarkastaa oletko oikeassa. Jos sinulla taas ei ole aineistoa, anna lukijoiden kuitenkin ymmärtää, että nojaat johonkin hyvin tärkeään ja vakuuttavaan aineistoon. Hyviä keinoja tähän ovat ”siinä yhdessä tutkimuksessa…” ja ”monet ovat sitä mieltä, että …” -tyyliset toteamukset. Ole mahdollisimman epämääräinen tässäkin tapauksessa, äläkä paljasta aineistoasi missään nimessä, vaikka sinua jopa uhkailtaisiin. Internetiin kirjoittavan elämä voi olla joskus jopa vaarallista.
3. Muotoile tekstistäsi salaperäinen ja sekava, jotta lukija joutuu tosissaan miettimään mitä oikein yrität sanoa. Johdonmukaisuus on yliarvostettua, sillä emme halua aliarvioida lukijaa, vaan pidämme heitä älykkäinä ja mediakriittisinä. Pompi tekstissäsi aiheesta toiseen vallattomasti, äläkä laadi kunnollista johdantoa tai lopetusta. Toisaalta taas myös yksinkertaisuus voi olla tehokeino, ja voit vetää mutkia suoriksi varsinkin johtopäätöksissä. Haluamme tarjota lukijoille haastetta ja ajateltavaa sekavan tekstilabyrintin muodossa, josta ei välttämättä ole poispääsyä.
4. Älä anna oman äänesi erottua tekstistä! Tämä liittyy osaltaan edellisiin kohteisiin, joiden mukaan haluamme tarjota lukijoille haastetta ja toisaalta piilottaa itsemme ja aineistomme. Passiivi ja yksikön toisen persoonan käyttö tekstissä on erityisen suotavaa, esimerkiksi: ”Jos sä niinkun mietit että…”.
5. Monessa paikassa kirjoitetaan viittaustekniikasta ja lähdeluettelosta, mutta ohita suosiolla ne vaatimukset: kuten aineisto, lähteetkin on pidettävä viimeiseen asti salassa. Aineiston tapaan kannattaa puhua ”eräistä tutkimuksista” ja ”joistain asiantuntijoista”. Jos innostut lainailemaan muita tutkijoita tai kirjoittajia, älä turhaan mainitse heitä nimeltä. Tämä on internet, jossa tekijänoikeudet ja kohteliaisuussäännöt saavat kyytiä!
6. Kieliasun selkeys on tärkeä kohta (ks. myös kohta 3). Muotoile tekstistäsi mahdollisimman sekava ja omaperäinen, jotta siihen kiinnitetään varmasti huomiota. Mieti erityisesti suhdettasi välimerkkeihin: huutomerkit (!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!1) ja kysymysmerkit (????) ovat paljon käytettyinä hienoja, pilkut ja pisteet ovat taas turhankin yleisiä, joten niitä kannattaa välttää. Kokeile myös kaikenlaisia muita merkkejä, kuten <3, :) jne.
7. Selkeään kieliasuun liittyen muista myös kielen ymmärrettävyys ja selkeys. Maallikon – tai yleensä kenenkään muunkaan – ei ole välttämätöntä ymmärtää tekstiäsi, ainakaan ilman älyllisiä ponnisteluja ja moneen kertaan lukemista. Monimutkaisten lauserakenteiden ei suinkaan tarvitse olla kieliopillisesti oikein tai hyvää kieltä, varsinkaan tieteellisissä teksteissä. Loputtoman pitkät virkkeet virkistävät tekstiäsi kummasti ja antavat sinusta oikein ammattitaitoisen kuvan! Jos taas yksinkertainen on makuusi, voit käyttää esimerkiksi pelkkiä sivulauseita.
8. Muista tuoda osaamisesi ilmi käyttämällä mahdollisimman paljon sivistyssanoja ja vieraskielisiä termejä. Tämäkin keino pönkittää asemaasi tieteen kentällä tai muuten vaan älykkäiden ihmisten joukossa. On kunnia, jos tekstiäsi saa lukea sivistyssanakirja kädessä.
9. Mieti, mitä uutta kirjoituksesi tuo esiin? No daa, kaikenlaista! Myös uutuudentuottaminen on nykyajan turhia hömpötyksiä. Kuluneet vertaukset ja kliseiset ajatukset ovat aivan yhtä tärkeitä, kun tuoreet kielikuvat ja teoriat.
10. Kun tekstisi on valmis, tuputa sitä innolla ja ylpeydellä joka paikkaan. Jos verkkojulkaisut eivät suostu julkaisemaan tekstiäsi artikkelina, tuki tekstilläsi jokainen keskustelupalsta ja erilaisten blogien kommenttipalstat, jotta kaikki voivat varmasti nauttia upeasta tekstistäsi. Ole tuotoksestasi ylpeä, äläkä suostu ottamaan vastaan negatiivista palautetta, sillä muut haluavat vain latistaa mielialasi. Älä perustele mielipiteitäsi, sillä ne ovat sinun ja olet oikeassa – argumentointi ja järkevä keskustelu ovat turhia. Älä suostu muuttamaan tekstiäsi, vaan levitä sen ilosanomaa ylpeänä ympäri verkkoa.
Tsemppiä kaikille tekstin tuottamiseen ja mukavia hetkiä internetin loputtomissa syövereissä!
- Liisa
Inspiraatiota kirjoitukseen tarjosivat:
Monet vaikeaselkoiset tenttikirjat ja tieteelliset artikkelit sekä tietysti monet omatekoiset, vaikeita termejä vilisevät luentomuistiinpanot.
Helsingin Sanomien keskustelupalsta, Suomi24.fi:n keskustelu ja monet muut internetin keskustelupalstat, joilla ihmisten älykkyys ja keskustelutaidot pääsevät loistamaan.
Kavatus & Aika: Yleisiä ohjeita kirjoittajalle.
Elore: Kirjoittajalle.
Kuva: Daryl Cagel's Political Cartoonists Index
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei!
VastaaPoistaTässä tämä (vähän kiireessä ja paniikissa) laadittu kevyempi blogikirjoitus. Minulla oli vähän ongelmia tässä julkaisussa: bloggeri herjasi että html-koodissa oli jotain vikaa, mutta enhän minä siitä ymmärtänyt hölkäsen pöläystä.
Olisin halunnut muokata tekstin fonttia ja riviväliä, sekä laittaa kuvia tekstin sekaan keventämään. Osaisiko joku neuvoa (yksinkertaisesti) miten ne muutokset onnistuisivat?
Heh, aloin taas miettiä tekstiä vasta kunnolla, kun olin sen saanut julkaistua (tämä näyttää olevan minulle tyypillinen ongelma). Nythän tekstin esimerkit koskevat lähinnä keskustelupalsta käyttäytymistä. Ajattelin alkaa muokata tekstiä enemmän tieteellisen tekstin ongelmia koskevaksi, esim. liika sivistyssanojen ja vaikeiden termien käyttö, vaikeat lauserakenteet yms.
VastaaPoistaMiltäs kuulostaa? Olisiko teillä ehdotuksia näiksi "tyypillisiksi ongelmiksi" tieteellisessä tekstissä?
Hauskan ironinen teksti. On kyllä kiinnostavaa, miten internetiin kirjoitettaessa ihmiset miettivät tekstin muotoilua ja sisältöä huomattavasti vähemmän kuin kirjallisissa julkaisuissa. Sanomalehtien keskustelupalstatkin ovat huomattavasti nettipalstoja siistimpiä.
VastaaPoistaMinäkin pidin tekstisi keveästä ja ironisesta otteesta aiheeseen nähden:).
VastaaPoistaOn totta, että teksti käsittelee ehkä enemmän keskustelupalstakirjoittelua, mutta myös joissain vapaammin kirjoitetuissa blogeissa tapaa välillä - ikävä kyllä - samankaltaista kirjoittelua.
Tieteellisen tekstin kohdalla yleisiä ongelmakohtia ovat mielestäni mm. juuri mainitsemasi hankalat lauserakenteet. Olen huomannut itsekin joskus sortuvani niihin, varsinkin vaikealta tuntuvaa tieteellistä aihetta käsitellessäni.
Toinen, osittain vaikeisiin tai harvinaisempiin termeihin ja niiden "avaamiseen" lukijalle liittyvä huomioni on, ettei mahdollisuutta sisällyttää verkossa julkaistavaan tekstiin linkkejä vieläkään osata aina hyödyntää. Tieteellisiin aiheisiin liittyvissä blogeissa linkkejä näkee kuitenkin useammin kuin esimerkiksi tieteellisissä verkkoartikkeleissa, esimerkkinä vaikkapa verkkolehti Elore http://www.elore.fi/ojs/uusin.html .
Heh, hupaisaa! Mielestäni tämä on oiva blogiteksti. Siinä on taustalla oikeasti mietitty, millainen hyvä teksti on, mutta asiat on kirjoitettu hauskalla tavalla ironisoiden. Tämän tekstin jaksoi lukea loppuun asti hymyssä suin.
VastaaPoistaOnhan nuo mainitsemasi 8 käskyä myös tieteelliseen tekstiin sopivia, ei vain keskustelupalstoille. Ehkä voisit tehdä tästä 10 käskyä miettimällä vielä vaikkapa argumentaatiota ja vaikeita lauserakenteita, sivistyssanoja ja termejä.
Kiitos kommenteista! Voisin tosiaan lisätä tekstiin muutaman kohdan, jotta tästä tulisi kymmenen käskyä. Lauserakenteista ja sivistyssanojen käytöstä minulla olisi muutamia herkullisia esimerkkejäkin, onkohan niitä ihan sopivaa julkaista täällä?
VastaaPoistaOdotan innolla/kauhulla myös Annastiinan kommenttia siitä, olikohan tämä nyt ihan sopiva teksti tänne. Ironia on vaikea laji.
Jään innolla odottamaan kymmentä käskyäsi. Ironia oli miellyttävä poikkeus muihin täällä julkaistuihin tyyleihin verrattuna.
VastaaPoistaMielestäni teksti sopii hyvin hyvin sekä tieteelliseen, että vapaa-ajan kirjoituksiin. Varmasti jokaiselle meistä on sattunut eteen ainakin se yksi tenttikirja, jossa kirjoittajalla/kääntäjällä ei ole ollut tietoakaan lauserakenteista, ja jossa tuotettua tekstiä halutaan saada pätevämmäksi lisäämällä jokaiseen mahdolliseen kohtaan sivistyssanoja.
Eipä ole paljon lisättävää muiden kehuihin. En ehtinyt lukemaan aiempaa versiota, mutta tämä ainakin toimii hienosti. Mainio yksityiskohta ovat vahvistetut sanat, jotka erottuvat ensimmäisenä mutta avataankin yllättävästi.
VastaaPoistaNs. lähdeluettelon kuvalinkeistä jälkimmäinen ei muuten toimi, mutten kyllä osaa olla sen kanssa avuksi.
Muokkasin taas tekstiä, tai siis vaihdoin kuvat ja linkin, mistä Johanna huomautti. Kauhean vaikea löytää tekstiin sopivaa kuvaa, jota vielä saa käyttää! Mitä mieltä olette tämän hetkisestä? Mielestäni teksti on niin pitkä, että se kaipaa jotain kevennystä väliin.
VastaaPoistaÄh, huomasin että kuva ei näy kokonaan. Käytin embed-koodia, joten käsittääkseni kuvan kokoa ei voi oikein muokatakaan. Mikä neuvoksi?
VastaaPoistaitse käytän tuohon tarkoitukseen html-koodia yleensä muodossa [img src="url" width="sopiva leveys, esim 400px"], korvaa vaan sulut oikealla sulkutyypillä eli <>
VastaaPoista